Rakentamisen näkymissä on merkkejä paremmasta, mutta kehitykseen liittyy edelleen epävarmuuksia. RASI Suhdanteet -seminaarissa 28.9.2026 katse suunnattiin vuoteen 2027: talouden vahvistuminen ja investoinnit tukevat rakentamisen näkymiä samalla, kun rakennusmarkkina on muutoksessa.
RASI ry:n vuosittainen Suhdanteet-seminaari kokosi suuren joukon alan toimijoita Helsingin Etelärantaan 28.9.2026.
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti ja johtaja Penna Urrila avasi seminaarin katsauksella Suomen ja Euroopan talousnäkymiin.
Euroopan taloudet ovat kääntyneet vahvistuvaan kasvuun epävarmuuksista huolimatta. Suomessa sekä yritysten että kuluttajien luottamus on vahvistunut, ja talouden käänne alkaa näkyä myös työmarkkinoilla.
Kasvua tukee myös Euroopassa käynnistyvä mittava investointiaalto. Urrila nosti esiin erityisesti Saksan investointipaketin, puolustusteollisuuden vahvistumisen ja Ukrainan jälleenrakennuksen.
Epävarmuudet eivät kuitenkaan ole poistuneet. Persianlahden tilanne ei ole normalisoitunut, ja kiihtyvä inflaatio voi tuoda mukanaan koronnostoja. Suomessa julkisen talouden alijäämä on sitkeä, ja Urrila nosti esiin myös Suomen rakenteelliset haasteet suhteessa muihin Pohjoismaihin.
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo tarjosi seminaarissa ennakkotietoja ensi viikolla julkaistavasta RT:n suhdannekatsauksesta. Puheenvuorossaan hän tarkasteli rakentamisen suhdannetilannetta ja eri rakentamisen segmenttien näkymiä muuttuvassa toimintaympäristössä.
”Rakentamisen toimintaympäristö on muuttunut, ja myös kasvun lähteet ovat osin erilaisia kuin aiemmin. Yritysten kannalta olennaista on tunnistaa, mistä uutta kysyntää syntyy ja mitä muuttuva markkina tarkoittaa omalle liiketoiminnalle”, toteaa RASI ry toimitusjohtaja Riikka Vaaja.
NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen tarkasteli rakennusmarkkinan tulevaisuutta ja kasvun edellytyksiä rakennusliikkeen näkökulmasta. Positiivista käännettä tukevat muun muassa kuluttajien luottamuksen ja talouden vahvistuminen, viennin kehitys ja vihreän siirtymän investoinnit.
Heinonen nosti esiin myös rakentamista hidastavia tekijöitä. Kustannusten ja rahoituksen kallistuminen voivat jarruttaa hankkeiden käynnistymistä, ja kaavoituksen sekä luvituksen sujuvuudella on keskeinen merkitys uusien hankkeiden toteutumiselle.
Yksi mahdollisuus löytyy olemassa olevasta rakennuskannasta. Pääkaupunkiseudulla on jopa 1,5 miljoonaa neliömetriä vajaakäytössä olevaa toimistotilaa. Tyhjien toimistojen muuttaminen esimerkiksi asunnoiksi tai hoivayksiköiksi voisi tuoda rakennuksille uuden käyttötarkoituksen ja vähentää vajaakäytön aiheuttamia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.
Seminaarin päätti Bilanssi Tax Oy:n veroasiantuntija Risto Walden, joka tarkasteli kotitalousvähennyksen nykytilaa ja kehittämistä.
Walden nosti esiin kotitalousvähennyksen ohjaavan vaikutuksen palvelujen ostamiseen ja erityisesti remontointiin. Rakennusalan näkökulmasta vähennyksellä on merkitystä korjausrakentamisen kysynnälle. Samalla vähennyksen ennakoitavuus on tärkeää niin kotitalouksille kuin alan yrityksillekin.
Seminaarin puheenvuoroissa rakentamisen näkymiä tarkasteltiin sekä talouden vahvistumisen että muuttuvan kysynnän kautta. Perinteisen rakentamisen rinnalle nousevat entistä vahvemmin infra, energia, datakeskukset, turvallisuuteen liittyvät investoinnit sekä olemassa olevan rakennuskannan uudenlainen hyödyntäminen.
29.09.2026
Jaa artikkeli:
