Rakentamisen pitkään odotettu käänne on käynnistynyt, mutta elpyminen etenee eri tahtiin rakentamisen eri segmenteissä. RASI Suhdanteet -seminaarissa 28.9.2026 katse suunnattiin vuoteen 2027: talouden vahvistuminen tukee rakentamista, mutta seuraava kasvuvaihe näyttää erilaiselta kuin aiemmin.
RASI ry:n vuosittainen Suhdanteet-seminaari kokosi suuren joukon alan toimijoita Helsingin Etelärantaan 28.9.2026.
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti ja johtaja Penna Urrila avasi seminaarin katsauksella Suomen ja Euroopan talousnäkymiin.
Euroopan taloudet ovat kääntyneet vahvistuvaan kasvuun epävarmuuksista huolimatta. Suomessa sekä yritysten että kuluttajien luottamus on vahvistunut, ja talouden käänne alkaa näkyä myös työmarkkinoilla.
Kasvua tukee myös Euroopassa käynnistyvä mittava investointiaalto. Urrila nosti esiin erityisesti Saksan investointipaketin, puolustusteollisuuden vahvistumisen ja Ukrainan jälleenrakennuksen.
Epävarmuudet eivät kuitenkaan ole poistuneet. Persianlahden tilanne ei ole normalisoitunut, ja kiihtyvä inflaatio voi tuoda mukanaan koronnostoja. Suomessa julkisen talouden alijäämä on sitkeä, ja Urrila nosti esiin myös Suomen rakenteelliset haasteet suhteessa muihin Pohjoismaihin.
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo tiivisti rakentamisen tilanteen: sykli on kääntynyt, mutta kyse ei ole paluusta vanhaan. Rakentaminen on elpymisvaiheessa, mutta noususuhdanteeseen on vielä matkaa. Talouden käänne ja investointien kasvu tukevat rakentamista, kun taas asuntomarkkina ja työllisyys laahaavat vielä perässä.
Myös rakentamisen eri segmenttien välillä on suuria eroja. Asuntorakentaminen on edelleen historiallisen matalalla tasolla, vaikka talouskasvu ja vähenevä tarjonta luovat vähitellen edellytyksiä käänteelle. Toimitilarakentamisen näkymä on vahvistunut, ja erityisesti datakeskukset tuovat markkinaan uutta kysyntää. Korjausrakentamisessa suunta on positiivinen, mutta rahoituksen saatavuus jarruttaa elpymistä.
Vahvimmat näkymät ovat infrassa, jossa energiaan, dataan, huoltovarmuuteen ja puolustukseen liittyvät investoinnit laajentavat kysyntää. Vihmon mukaan perinteisen kysynnän rinnalle onkin syntymässä uusi kasvun kerros. Samalla huoli osaavan työvoiman saatavuudesta nostaa jälleen päätään.
”Rakentamisen käänne on tapahtunut, mutta seuraava kasvuvaihe näyttää erilaiselta kuin mihin alalla on totuttu. Vaikka rakennussektori kasvaa muun muassa datakeskusbuumin myötä, asuntorakentaminen on edelleen vaikeassa tilanteessa ja korjausrakentamisen elpyminen hidasta. Yritysten on tärkeää tunnistaa, mistä uusi kysyntä syntyy ja mitä muuttuva markkina tarkoittaa omalle liiketoiminnalle”, toteaa RASI ry:n toimitusjohtaja Riikka Vaaja.
NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen tarkasteli rakennusmarkkinan tulevaisuutta ja kasvun edellytyksiä rakennusliikkeen näkökulmasta. Positiivista käännettä tukevat muun muassa kuluttajien luottamuksen ja talouden vahvistuminen, viennin kehitys ja vihreän siirtymän investoinnit.
Heinonen nosti esiin myös rakentamista hidastavia tekijöitä. Kustannusten ja rahoituksen kallistuminen voivat jarruttaa hankkeiden käynnistymistä, ja kaavoituksen sekä luvituksen sujuvuudella on keskeinen merkitys uusien hankkeiden toteutumiselle.
Yksi mahdollisuus löytyy olemassa olevasta rakennuskannasta. Pääkaupunkiseudulla on jopa 1,5 miljoonaa neliömetriä vajaakäytössä olevaa toimistotilaa. Tyhjien toimistojen muuttaminen esimerkiksi asunnoiksi tai hoivayksiköiksi voisi tuoda rakennuksille uuden käyttötarkoituksen ja vähentää vajaakäytön aiheuttamia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.
Seminaarin päätti Bilanssi Tax Oy:n veroasiantuntija Risto Walden, joka tarkasteli kotitalousvähennyksen nykytilaa ja kehittämistä.
Walden nosti esiin kotitalousvähennyksen ohjaavan vaikutuksen palvelujen ostamiseen ja erityisesti remontointiin. Rakennusalan näkökulmasta vähennyksellä on merkitystä korjausrakentamisen kysynnälle. Samalla vähennyksen ennakoitavuus on tärkeää niin kotitalouksille kuin alan yrityksillekin.
Seminaarin puheenvuoroista piirtyi kuva rakennusalasta, joka on siirtymässä pitkästä laskusta hitaan kasvun vaiheeseen. Kasvu ei kuitenkaan tarkoita paluuta entiseen: perinteisen rakentamisen rinnalle nousevat entistä vahvemmin infra, energia, datakeskukset, turvallisuuteen liittyvät investoinnit sekä olemassa olevan rakennuskannan uudenlainen hyödyntäminen.
29.09.2026
Jaa artikkeli:
