Alan kansainvälinen kattojärjestö EDRA/GHIN vieraili kevään opintomatkallaan Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Viiden päivän aikana osallistujat tutustuivat 16 rautakauppaan sekä logistiikka- ja tehdasympäristöihin. Matka tarjosi kattavan katsauksen siihen, miten digitalisaatio, eriytyvät myymäläkonseptit ja paikallisuus muokkaavat pohjoismaista rautakauppaa.
EDRA/GHINn tämänvuotinen keväinen opintomatka suuntautui Suomeen, Ruotsiin ja Tanskaan. Suomessa osallistujat tutustuivat Keskon, Starkin ja Fiskarsin toimintaan sekä vierailivat Onnelan logistiikkakeskuksessa Hyvinkäällä ja Fiskarsin tehtailla Raaseporissa.
Vajaan viiden päivän aikana kierroksella tutustuttiin yhteensä 16 rautakauppaan eri puolilla Pohjoismaita.
”Pohjoismainen rautakauppa elää tällä hetkellä voimakasta muutosta. Opintomatka osoitti konkreettisesti, miten digitalisaatio, erilaiset myymäläkonseptit ja paikalliset asiakastarpeet näkyvät jo käytännön toiminnassa eri maissa. Lämmin kiitos jäsenillemme Keskolle, Starkille ja Fiskarsille hyvin järjestetyistä vierailuista Suomessa”, sanoo opintomatkalle osallistunut RASI ry:n toimitusjohtaja Riikka Vaaja.
Myös Ruotsissa ja Tanskassa digitalisaatio näkyi vahvasti myymälöiden asiakaskokemuksessa. Itsepalvelukassat olivat Suomen tavoin yleisessä käytössä, mutta erityisesti Ruotsissa myös asiakkaiden käyttämät skannerit olivat rautakaupoissa yleisiä. Esimerkiksi Byggmaxissa perinteisiä kassapalveluita ei enää ollut, ja Hornbachin Botkyrkan myymälässä jopa 70 prosenttia asiakkaista käyttää skannereita ja/tai itsepalvelukassoja.
B2B-painotteisissa myymälöissä digitalisaatio näkyi myös hinnoittelussa samaan tapaan kuin Suomessa. Ahlsellillä esimerkiksi tuotteiden hintoja ei ollut näkyvillä hyllyissä, vaan asiakkaat näkivät omat hintansa skannerin kautta.
Tanskassa Silvan esitteli robottia, joka skannaa öisin myymälän hyllyt, tunnistaa loppuvat tuotteet ja tarkistaa hintatietojen oikeellisuuden. Ratkaisun tavoitteena on tehostaa myymälän toimintaa ja varmistaa tuotteiden saatavuus.
”Digitalisaatio ei näkynyt vain asiakaspalvelussa, vaan myös myymälöiden taustaprosessien automatisoinnissa”, kertoo Vaaja.
Opintomatka osoitti, että Pohjoismaiden rautakauppamarkkinoilla toimii rinnakkain hyvin erilaisia myymäläkonsepteja. Ketjut rakentavat omia roolejaan markkinassa ja kohdentavat toimintaansa entistä tarkemmin eri asiakasryhmille.
Byggmax sekä tanskalaiset Jem & Fix ja Harald Nyborg ovat rakentaneet liiketoimintansa matalien hintojen ja tehokkaan kustannusrakenteen varaan. Näissä myymälöissä palvelutaso on pidetty tarkoituksella kevyenä, sillä asiakkaat hakevat ennen kaikkea edullisia hintoja ja sujuvaa asiointia. Painopiste on vahvasti kuluttaja-asiakkaissa sekä private label -tuotteissa.
Toista ääripäätä edustivat Hornbach ja Bauhaus, joiden suuret ja elämykselliset myymälät tarjoavat laajan valikoiman tunnettuja brändejä, omia tuotemerkkejä sekä runsaasti asiakaspalvelua. Molemmilla ketjuilla oli myös omat konseptinsa B2B-asiakkaille.
Tanskassa Silvan oli uudistanut strategiaansa kehittämällä uudenlaisen kaupunkirautakauppa-konseptin. Sen tavoitteena on houkutella erityisesti kaupungeissa asuvia perheitä ja naisia asiakkaiksi. Myymälöissä korostuivat erilaiset lisäpalvelut, kuten leikkipaikat lapsille, työkaluvuokraus, avainten teettäminen ja postipakettien nouto.
”Konseptit vaihtelivat paljon eri ketjujen välillä, mutta Suomessa asiakaspalvelun merkitys näkyi vahvasti kaikissa vierailluissa myymälöissä”, toteaa Vaaja.
Vaikka moni vierailukohde kuului kansainväliseen ketjuun, paikallisuus näkyi vahvasti myymälöiden toiminnassa ja valikoimissa.
Sekä Bauhaus että Hornbach kertoivat, että merkittävä osa valikoimasta valitaan paikallisten tarpeiden mukaan. Eroja löytyi jopa kaupunginosatasolla Tukholmassa. Myös Ahlsellillä yksittäiset myymälät päättävät pitkälti omista valikoimistaan.
”Paikalliset erityispiirteet näkyivät myös palveluissa. Tanskassa Silvanin myymälöistä pystyi vuokraamaan peräkärryn lisäksi polkupyöräkärryn ostosten kuljettamista varten”, toteaa Vaaja.
18.05.2026
Jaa artikkeli:
