Lomilta paluu tarkoitti melkoista lausuntosumaa. Ympäristöministeriö toivoi lausuntoja Kaisu 3 :sta sekä kansallisesta ilmasto- ja energiastrategista. Komissio toivoi kontribuutiota mm. CBAM:in laajentamisesta jatkojalostettuihin tuotteisiin sekä uudesta kiertotalousasetuksesta. Menossa on myös komission kohtuuhintaisen asumisen aloite (Affordable Housing Initiative), vesiturvallisuusstrategia ja ympäristöomnibus. Standardointikin on edennyt. Ei ihme, jos hitaampia heikottaa koittaa pysyä kärryillä lainsäädännön kehityksestä.
Komissiolla on haasteita. Viime kaudella keskityttiin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Nyt Trumpin ailahteleva tullipolitiikka on saanut komission regulaattorit huolestumaan. Kuinka voisimme varmistaa EU:n sisämarkkinoiden kilpailukyvyn ja pitää siinä sivussa kiinni ilmastonmuutoksen torjunnasta edes jossain määrin?
Lääkkeeksi tarjotaan Clean Industrial Dealia eli aloitetta puhtaan teollisuuden ohjelmasta. Ohjelmalla pyritään luomaan kiireelliset, lyhyen aikavälin strategiat, joilla tuetaan ja luodaan optimaaliset olosuhteet teollisuuden kilpailukyvyn palauttamiseksi samalla, kun ohjelmalla pyritään vähentämään päästöjään. Komission mukaan puhtaan teollisuuden ohjelman tarkoituksena on auttaa Eurooppaa saavuttamaan Euroopan vihreän sopimuksen (European Green Deal) tavoitteet, parantaa pääsyä kohtuuhintaiseen energiaan, luoda johtavia markkinoita ja edistää kiertotalouden materiaalien, tuotteiden ja palveluiden kysyntää ja tarjontaa, sekä vahvistaa taloudellista turvallisuutta.
Marraskuun alkupuolelle saakka on avoinna komission kysely koskien EU:n uutta kiertotalousasetusta (Circular Economy Act). Nyt on aika vaikuttaa siihen, mistä tulevaisuudessa säädetään ja mistä ei. Haasteena on se, että rakennuksesta purettavat tuotteet muuttuvat jätteeksi, jonka käyttö uusioraaka-aineena tulee kalliiksi. Tavoitteena on parantaa EU:n taloudellista turvallisuutta ja kilpailukykyä ja edistää samalla kestävämpää tuotantoa ja kiertotalouden tuotantomalleja sekä hiilestä irtautumista. Komissio pyrkii helpottamaan uudelleen käytettävien tuotteiden, uusioraaka-aineesta valmistettujen tuotteiden ja jätteen vapaata liikkuvuutta. Tarkoituksena on lisätä myös korkealaatuisten kierrätysmateriaalien tarjontaa ja luoda niille kysyntää sisämarkkinoilla.
Komission vesiturvallisuusstrategiassa (European Water Resilience Strategy) kysymys on veden kierron palauttamisesta ja suojelusta, vesiälykkään talouden rakentamisesta sekä puhtaan ja kohtuuhintaisen veden varmistamisesta kaikille. Haasteena rakentamisen kannalta ovat vuotavat putket. Vuotuinen investointivaje vesi-infrastruktuuriin on yli 20 miljardia euroa eli suunnilleen Saksan vuosittaisen veden kulutuksen verran. Euroopan laajuisesti pitäisi vähentää vuotoja, nykyaikaistaa vesi-infrastruktuuria julkisen ja yksityisen rahoituksen avulla sekä ottaa käyttöön digitaalisia ratkaisuja.
Kohtuuhintaisen asumisen aloitteella (Affordable Housing Initiative) pyritään varmistamaan, että myös sosiaaliset ja kohtuuhintaiset asuntolaitokset hyötyvät peruskorjausaallosta ja takaamaan paikallisille sosiaalisille ja kohtuuhintaisille asuntohankkeille pääsy tarvittavaan tekniseen ja innovaatiokapasiteettiin ja hanketukeen. Hanketta pilotoidaan sadalla pilottialueella. EU toivoo hankkeen edistävän kiertotaloutta ja modulaarista rakentamista sekä uusiutuvan energian tuotantoa. Varsinaisesti asuminen on jäsenvaltioiden, ei komission toimivallassa. Suomen kannalta toiveena olisi, ettei EU laatisi Suomen tuetun asumisen järjestelmän kanssa ristiriitaista sääntelyä ja kaikki tuotantomuodot mahdollistettaisiin.
Komissio on ottanut tänä vuonna käyttöön Omnibus-paketit, joilla pyritään norminpurkuun ja byrokratian keventämiseen. Esimerkiksi ympäristöraportointivelvoitetta on kevennetty. Syyskuun alkupuolella komissio kyselee kommentteja, miten ympäristölainsäädäntöä olisi kevennettävä. Ympäristölainsäädännön yksinkertaistamisen (Environmental Omnibus) tavoitteena on määrittää EU:n nykyiset ympäristöpolitiikat, joilla voidaan todella yksinkertaistaa toimintaa vaikuttamatta EU:n ympäristötavoitteisiin ja ihmisten terveyden suojeluun. Kysymys on, miten EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanosta voidaan tehdä nopeampaa, helpompaa ja halvempaa ja siten helpottaa EU:n yritysten elämää? Toimenpiteitä voisivat olla hallinnollisten velvoitteiden virtaviivaistaminen, päällekkäisten raportointivaatimusten poistaminen, raportoinnin digitalisoinnin edistäminen ja lupamenettelyihin liittyviin haasteisiin vastaaminen.
EU:n uusi rakennustuoteasetus tuli voimaan tammikuussa ja rakennustuotteiden valmistajien on sovellettava sitä ensi vuonna. Sitä mukaan, kun standardeja muutetaan CPR Acquis -työssä, valmistajien on ryhdyttävä laskemaan tuotteiden hiilijalanjälkeä. CPR asettaa vaatimuksia myös julkisia hankintoja tekeville tahoille. Jos saatavilla on vihreä versio rakennustuotteesta, sellainen pitäisi valita. Näin luodaan niille markkinoita. Uusi CPR mahdollistaa aiempaa paremmin rakennustuotteiden uudelleen käytön, kun harmonisoituihin tuotestandardeihin voidaan sisällyttää tavat ilmoittaa myös uudelleen käytettävien rakennustuotteiden ominaisuudet.
Kaikella tällä on merkitystä arkipäivän rakentamiseen ja rakennustuotteisiin. Vaikka suhdanne on ollut Suomessa heikko, ala on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Virkistyvän suhdanteen ja rakentamislain hiilijalanjäljen laskentavelvoitteen myötä vastuullisille tuotteille syntyy kysyntää. Uudistuva EU-sääntely ohjaa tuotteiden valmistusta kohti kestävämpää ja vastuullisempaa huomista.
Kirjoittaja Kirsi Martinkauppi on Rakennustuoteteollisuus RTT:n vastuullisuusjohtaja ja Rakennusteollisuus RT:n johtoryhmän jäsen.
01.09.2025
Jaa artikkeli:
