Korjausrakentamisen määrä on supistunut viime vuosina. Kuitenkin yhä useampi taloyhtiö suunnittelee korjaushankkeita. Patoutunutta korjaustarvetta piisaa ja 1970-luvun valtava asuinkiinteistömassa on tulossa peruskorjausikään. Samalla asuntokaupan heikko tilanne ja vuokralaisen markkinat asettavat painetta nostaa tasoa. Nyt on hyvä hetki ehostaa, rempata ja justeerata, esittää Suomen Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka.
Kiinteistöliitto julkaisee kahdesti vuodesta korjausrakentamisbarometrin, jossa tarkastellaan korjausrakentamisen trendejä: paljonko hankkeita suunnitellaan ja toteutetaan, mitä korjataan ja miten lainaa on ollut saatavissa. Barometri antaakin oivan kuvan taloyhtiöiden toteuttamista peruskorjaus- ja parannushankkeista.
Viimeisten kolmen vuoden tulokset ovat olleet jokseenkin ankeaa luettavaa: korjausrakentaminen on supistunut kolme peräkkäistä vuotta. Vuodelle 2026 arvioimme nollakasvua, joskin kevättalven yhtiökokousien myötä vasta nähdään, miten hankkeita nytkähtää liikkeelle. Vastaushetkellä noin joka kolmannella taloyhtiöitä oli korjaushanke menossa tai hanke oli juuri päättynyt. Menossa olevia hankkeita on hieman viime vuotta vähemmän, mutta hankesuunnittelu- ja suunnitteluvaiheessa olevien taloyhtiöiden määrä on kasvanut. Se toivon mukaan povaa, urakointikin voisi lähteä lähiaikoina nousu-uralle.
Toinen hyvä uutinen on, että taloyhtiöt ovat saaneet urakkatarjouksia edelleen verrattain hyvin. Tilanne kuitenkin vaihtelee hankkeesta ja paikkakunnasta toiseen. Suurin osa taloyhtiöistä saa edelleen lainaa hankkeisiinsa, vaikka saatujen lainatarjousten määrä on hitusen supistunut männävuosista. Tästä ei pidä kuitenkaan pelästyä, vaan edetä suunnitelman mukaisesti ja ylläpitää kiinteistön kuntoa, jotta korjausvelka ei kasva ylisuureksi ja ala itsessään haitata lainansaantia.
Taloyhtiöiden yleisimpien hankkeiden listan kärkeen nousevat putkistokorjaukset, vesikaton ja julkisivujen hankkeet sekä lämmitysjärjestelmän hankkeet. Myös sähköautojen latauspisteitä rakennetaan, joskin määrä on supistuva. Tämä selittynee osin sillä, että latauspisteitä rakennettiin huippuvuosina runsaasti. Putkiremontit pysynevät listan ykkösenä jonkin aikaa, sillä 1970-luvun runsaslukuinen asuinrakennuskanta on tullut peruskorjausikään.
Jokaisen projektin ei tarvitse olla koko yhtiön laajuinen, iso ja hintava hanke. Asunnon arvon säilymisen ja asumismukavuuden kannalta keskeistä on pitää huolta myös itse huoneistosta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakas vastaa huoneiston sisäosien kunnossapidosta. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa seinien tapetit ja maalit, kylpyhuoneiden laatoitus (vesieristeet kuuluvat yhtiön vastuulle!), laattasaumat ja silikonit sekä keittiön kalustus.
Osakkaalla on lähtökohtaisesti oikeus tehdä kustannuksellaan muutoksia osakehuoneistosta. Osakkaalla on myös oikeus toteuttaa muutostöitä yhtiön tiloissa esteettömyyden parantamiseksi. Muutostyön tulee kuitenkin olla yhtiöjärjestyksessä määrätyn käyttötarkoituksen mukainen: asuinhuoneistosta ei saa remontoida ravintolaa. Muutostyö ei saa myöskään aiheuttaa haittaa yhtiölle tai muille osakkaille. Osakkaalla on velvollisuus ilmoittaa muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, mikäli muutostyö voi vaikuttaa yhtiöön tai muihin osakkeenomistajiin. Jos ei ole varma, tuleeko rempasta ilmoittaa, vara ei kaada venettä tässäkään tapauksessa.
Nollakorkojen aikakaudella kasvukeskuksissa ehdittiin jo tottua ajatukseen, että huoneiston arvo kasvaa varmasti ja aina. Kauppahinnat kohosivat ja etenkin pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnot hyvillä sijainneilla löysivät vuokralaisensa jopa ilman näyttöjä. Nyt hinnat ovat pudonneet ja vuokralainen on markkinoiden kuningas. Valinnanvaraa löytyy. Asuntokaupan alho ja negatiivinen vuokrakehitys ovat väliaikaisia ilmiöitä, mutta tässä hetkessä asunnon myyjän tai vuokranantajan tulee olla entistä kilpailukykyisempi: kulahtanut keittiö tai alkuperäinen kylpyhuone eivät välttämättä lisää asunnon houkuttelevuutta.
Nyt on hyvä aika ehostaa, rempata ja justeerata. Pienemmissä ja helpommissa remonteissa voi tarttua vasaraan tai telaan itse (oman taitotason mukaan), kun taas isommissa ja vaikeammissa hankkeissa kannattaa hankkia ammattilainen avuksi. Remontoimalla ylläpidetään ja kehitetään asuntovarallisuutta sekä parannetaan asuinmukavuutta ja -terveellisyyttä. Yhtiön toteuttamilla isommilla hankkeilla voidaan edellä mainittujen etujen lisäksi vaikuttaa vaikkapa rakennuksen energiatehokkuuteen, mistä kiittävät niin hoitovastikkeet kuin ilmasto.
Kirjoittaja Janne Salakka on Suomen Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö.
23.02.2026
Jaa artikkeli:
