Ursula von der Leyenin ensimmäisellä puheenjohtajakaudella EU:n komissiossa käynnistettiin mittava kemikaalilainsäädännön uudistaminen osana lukuisia muitakin toimenpiteitä kohti ilmastonmuutoksen torjuntaa, kestävämpää tuotantoa ja kiertotalouden edistämistä. Toki valmistelua otsikolla ”myrkytön ympäristö” oli tehty ympäristöohjelmien puitteissa jo paljon kauemmin.
Viime parlamenttikaudella käytännön säädösvalmistelusta seurasi valtava lainsäädäntötsunami, joka ei suinkaan ole vielä ohi. Monta lainsäädäntöhanketta jäi kesken tai vähintään toimeenpanon puolella tehdään nyt töitä määräysten jalkauttamiseksi käytäntöön. Ennennäkemätön kunnianhimo tahditti lainsäätäjän työtä, mutta siinä tiimellyksessä toimeenpanon ja valvonnan näkökulmat jäivät liian vähälle huomiolle - näin voi jälkiviisaasti jo todeta.
CLP-asetuksen muutos saatiin ensimmäisenä maaliin, kun laaja muutosasetus julkaistiin viime vuoden marraskuussa. Omassa erillisessä prosessissaan valmisteltiin ja julkaistiin jo vuonna 2023 uudet vaaraluokat. Kemikaalien luokituksessa ne huomioidaan toistaiseksi vain EU:ssa. Globaalin luokitusjärjestelmän GHS:n puitteissa on valmistelu vasta aloitettu, eikä kukaan tiedä vielä, päädytäänkö siinä samaan lopputulokseen kuin EU:ssa.
Pyrkiessään uudelle kaudelle von der Leyen esitti poliittisissa suuntaviivoissaan vuoteen 2029, että keskiössä tulisi olemaan EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen. Green Dealin rinnalle nousi puhtaan teollisuuden ohjelma (Clean Industrial Deal), samalla kun vihreän kehityksen ohjelman hyväksyttyjen lainsäädäntöhankkeiden toimeenpanoa jatkettaisiin. Nykyisessä turvallisuus- ja geopoliittisessa tilanteessa Euroopan puolustukseen ja turvallisuuteen panostaminen on myös luonnollisesti vahvasti esillä. Suunnitelmia ja toteuttamisen keinoja edelleen kirkastava kilpailukykykompassi ja komission työohjelma luovat nyt hieman erilaiset raamit seuraavaien neljän vuoden lainsäädäntötyölle, jolta sopii ainakin odottaa säädäntötsunamin jälkeen jotain erilaista.
Osoituksena komission aidosta halusta saada aikaan parempaa lainsäädäntöä ja vähentää esimerkiksi raportointitaakkaa on pidettävä sitä, että jo hyväksyttyjä ja voimaan tulleita säädöksiä on otettu tarkasteltavaksi niin sanotussa Omnibus-menettelyssä, ensimmäisenä kestävyysraportointiin liittyen. Puhutaan ja huhutaan myös kemikaalilainsäädännön Omnibusista. Toivottavasti tähän voi jatkossa lisätä vielä monta muuta esimerkkiä. Nyt jo tiedetään, että moni CLP-muutoksen yksityiskohta kaipaa remonttia. Aivan kuin ”mitä tulikaan tehtyä” -hengessä komissio haluaa nyt kuulla sidosryhmien kokemuksia ja järjestää muun muassa työpajan, ns. Reality checkin, CLP-asetuksen muutoksista keskustelemiseksi. Samaan aikaan valmistellaan ohjeistuksen päivitystä, ja sielläkin on mahdollisuus nostaa ongelmakohtia esiin.
Komissio esitteli virallisesti ensimmäistä kertaa jäsenmaiden viranomaisille REACH-asetukseen ehdotettavista muutoksista huhtikuun alussa tänä vuonna. Ei kuitenkaan kaikenkattavasti, vaan ainoastaan siltä osin, kun se on itse saanut keskustelunsa valmiiksi. REACH-asetusta on tarkoitus ”yksinkertaistaa ja modernisoida”, komissio omaa toteamusta lainaten. Toisaalta arvovaltaiselta taholta on ihan hiljattain todettu, että REACH on luotu varsin stabiiliksi instrumentiksi. Tämäkin toteamus heijastelee sitä ristiriitaa, joka tuntuu vallitsevan uudistuksen tavoitteiden ja toteutustapojen välillä. Kemikaalitoimijoita edustavat kattojärjestöt ovat harvinaisen avoimesti ilmaisseet huolensa ja jopa turhautumisen tunteensa, koska suunnitelmissa on muutoksia, jotka yritysten kannalta kasvattaisivat hallinnollista taakkaa ja lisäisivät kustannuksia merkittävästi. On vaikea nähdä yksinkertaistamista ja kilpailukykyä tukevia elementtejä. Komissio aikoo tuoda lopulliset ehdotuksensa julki samaan aikaan vaikutustenarvioinnin kanssa kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Siinä vaiheessa jäsenmaat ja EU-parlamentti ottaa sitten kantaa ehdotukseen.
Kaupan alaa edustavat kattojärjestömme Brysselissä eivät ole jääneet toimettomiksi kemikaalilainsäädännön uudistuessa merkittävästi. Täältä Suomesta käsin on myös osallistuttu aktiivisesti tukemalla eritysesti EDRAn ja EuroCommercen työtä ja viety meille tärkeitä asioita alan yhteisiin kannanottoihin. Jo vuosia tätä työtä tehneenä on ilo nähdä, miten asioita saadaan yhdessä eteenpäin, olkoonkin, että yleensä pienin askelin, mutta kuitenkin. Isojen kysymysten edessä on myös opittu käyttämään yhteistyön voimaa yli toimialarajojen, kun tavoitteet ovat yhteiset.
Työ ei ole loppumassa, vaikka REACH-muutoksetkin saadaan aikanaan tehtyä. Monta kiveä on vielä käännettävänä, jotta vanhanaikainen lainsäädäntö saadaan todella palvelemaan kiertotalouden tarpeita. Ekosuunnitteluvaatimusten ja esimerkiksi digitaalisen tuotepassin kytkemistä REACH:n yhteyteen ei vielä tehdä.
Kunpa voisin todeta, että sitten kun kaikki nyt tekeillä olevat ja suunnitellut kemikaaleja koskevat lainsäädäntöhankkeet on saatu maaliin, niin niillä mennään seuraavat kaksikymmentä vuotta. Ei, niinhän se ei mene, vaan muutos on ikuista ja jatkuvaa, erityisesti kun puhutaan kemikaalilainsäädännöstä. Voimme vain toivoa, että lainsäädäntö ja tarvittavat digitaaliset työkalut kehittyvät eteenpäin huomioiden tavoitteet tasapainoisesti, kustannuksia ja kilpailukykyämme unohtamatta.
Kirjoittaja Terhi Kuljukka-Rabb toimii laajasti kaupan alan yhdistysten kemikaaliasiantuntijana ja on tehnyt tiivistä yhteistyötä kemikaaliasioissa rakentamisen kaupan toimialan kanssa.
14.05.2025
Jaa artikkeli:
