Rakentaminen on paikallista taloudellista aktiivisuutta laajasti tukeva ja työllistävä toimiala, jolla suunnatut oikeat panostukset elvyttäisivät nyt kansantaloutta laajasti. Kotitalousvähennyksen palauttaminen aikaisemmalle tasolleen virvoittaisi nopeasti rakentamisen alan työllisyyttä, kauppaa ja teollisuutta.
Rakentamisen ja sisustuskaupan sekä -teollisuuden yhteistyöjärjestö RASI ry esittää Suomen hallitukselle, että se alkaisi viipymättä valmistella kotitalousvähennyksen maksimimäärän/henkilö kasvattamista 5 000 euroon vuodessa sekä hyväksyttyjen työkustannusten osuuden nostamista 60 prosenttiin. Muutos pitäisi saattaa voimaan mahdollisimman pikaisesti.
–Edellisen laman aikana opittuja hyviä ja toimivia taloutta elvyttäviä työkaluja on nyt syytä ottaa käyttöön. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen kasvattamisella oli tuolloin suoria vaikutuksia työllisyyteen kaikissa Pohjoismaissa. Kotitalousvähennyksen rajojen muutos olisi lainsäädännöllisesti helppo toteuttaa nopeasti, kertoo RASI ry:n toimitusjohtaja Minna Liuksiala.
Toimialalla on myös muita ehdotuksia koronakriisistä nopeampaan toipumiseen.
–Julkisten investointien kasvattamista rakentamiseen ja korjausrakentamiseen on nyt syytä harkita. Valtion tulisi luoda kannusteita ja tukia, joilla varmistetaan myös kuntien korjaus-, perusparannus- sekä uudisrakentamisen kasvattaminen. Ehdotamme lisäksi energia-avustuksen määräysten tarkistamista siten, että sitä voitaisiin käyttää myös pienempiin energiainvestointeihin. Tällä hetkellä rajat ovat niin korkeat, ettei monellakaan asukkaalla ole mahdollisuutta tukien saamiseen. Tämä tukisi hallituksen ilmastopolitiikkaa ja talouden elpymistä sekä kohdentaisi tuen laajemmin kansalaisten käyttöön, Liuksiala luettelee.
Yhtenä tärkeimmistä rakentamisen toimialaa elvyttävistä ja työllisyyttä kasvattavista muutoksista olisi tehdä Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaismuutostyön yhteydessä pienten rakennusten rakennuslupakäytäntöjen keventäminen siten, kuin Ruotsissa on tehty ”Attefallshus” -lakimuutoksella jo vuosia sitten.
–Ruotsin hyvien kokemusten lisäksi sen etuna on, ettei se vaadi valtiolta lainkaan tukieuroja. On myös varmistettava, ettei lakimuutosta vesitetä jättämällä lopullista päätöstä kunnille. Muutoksen täytyy olla kaikille kansalaisille yhdenvertainen asuinkunnasta riippumatta, Liuksiala huomauttaa.
RASI ry:n ehdottamilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa niin työllisyyteen kuin talouteen siten, että investoidut eurot saadaan takaisin tehokkaasti.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Minna Liuksiala, RASI ry, 050 3834465, minna.liuksiala@rasi.net
22.04.2020
Jaa artikkeli:
